perjantai 7. heinäkuuta 2017

S-junaan sijoittamisen ABC - "maailman helpoin satanen"

Huom! Mikäli etsit vuoden 2018 korkoja, löydät ne tämän linkin takaa:
S-junan matka yskii pahasti - vuoden 2018 osuusmaksun korot käsittelyssä


S-ryhmä ei ole listattuna pörssiin, mutta sekin avulla voi suomalainen piensijoittaja tehdä rahaa. Enkä sitten tarkoita tällä niitä "poonuksien" keräilyä. Vaikka itsekin asioin pääasiassa S-ryhmässä, ihmettelen kuitenkin sitä miten osa kansasta pitää bonuksina tulleita euroja jotenkin "ilmaisina". Jotta bonuksia saa, pitää myös kuluttaa jotain. Noh, nerokas markkinointikikka S-ryhmältä joka tuntuu uppoavan ilmaisten ämpärien kansaan.



Se niistä vihreän kortin lätinöistä. On olemassa parempikin tapa saada tuottoa, nimittäin S-ryhmän osuuskuntajäsenyydet. S-ryhmä maksaa omistajilleen niin sanottua osuusmaksun korkoa, joka on usein 3-20 % jokaisesta osuuskunnasta. Tätä voisi pitää eräänlaisena osinkona. Yhtiö muistaa omistajiaan joka kevät pienellä summalla. Mutta sillä erotuksella, että toisin kuin osingot, osuuskunnan korot ovat paljon miedommin verotettuja. Vielä pari vuotta sitten pystyi sanomaan että korot ovat verovapaita, mutta viime vuodesta alkaen niistäkin on alettu perimään veroa. Vero on kuitenkin pienempi kuin osingoilla, joten 3 % osuusmaksun korosta jää enemmän käteen kuin 3 % pörssiosingoista.




1. Mistä lähteä liikkeelle?

Jos haluat saada osuusmaksun korkoja, niin voit saada niitä aikaisintaan ensi keväänä. Osinkokielellä S-osuuskuntien osingon irtoamispäivä on 1.1., joten sinun tulee olla omistajana viimeistään 31.12. mennessä. Liittyminen tehdään S-pankin konttorissa, joita sijaitsee useimpien Prismojen yhteydessä. En ole varma tarvitseeko sinun olla S-pankin jäsen tai omistaa vihreä kortti ennen ostoa. Minulta ne ainakin löytyivät.

Omasta kokemuksestani voin kuitenkin sanoa, että älkää jättäkö asiaa viime tippaan. Saatte parempaa palvelua mitä aiemmin käytte liittymässä. Itse liityin jäseneksi olisiko ollut joulun välipäivinä. Vieläpä klo 20, kun kauppaa oli menossa tuntia myöhemmin kiinni. Minuun suhtauduttiin suoraan sanottuna vihamielisesti, kun ilmoitin haluavani liittyä kolmeentoista eri osuuskuntaan. Pankkineiti ilmoitti suht äkäisesti miten kirjoittaa minulle kolme jäsenyyttä, mutta enempää ei suostu nyt tekemään. En jaksanut alkaa tappelemaan asiasta, joten suostuin.

Toinen vinkki, selvitä kotona haluamasi osuuskunnat ja kirjoita ne ylös. Typerintä on jos alat arpomaan pankkikonttorissa mitähän jäsenyyksiä pitikään ottaa. Äläkä luota siihen että pankkineiti tiskin toisella puolella luettelee sinulle ne parhaimmat korkoa jakavat osuuskunnat. Säästä siis kaikkien aikaa, ja tee läksyt valmiiksi jo kotona, niin homma sujuu jouten.

Luettelin tuolloin S-pankissa viisi haluamaani jäsenyyttä. Täti toisella puolella tiskiä kirjoitti laput, tulosti niitä kaksi kappaletta, minun nimet molempiin ja homma valmis. Toinen paperi minulle, toinen jää pankkiin. Viiden jäsenyyden tekemiseen meni kaikkineen ehkä 15 minuuttia, mutta silti en saanut niitä puuttuvia kahdeksaa jäsenyyttä samalla istumalla, vaan ne piti kuulemma hoitaa toisella kertaa.

Onneksi mieleeni juolahti eräs pikku kikka. Kello oli ehkä 20:15, ja Jyväskylässä on useampiakin Prismoja. Ei muuta kuin auto kohti seuraavaa, ja kokeilemaan saisiko siellä parempaa palvelua. Noh, eipä saanut. Samanlainen suhtautuminen oli tälläkin virkailijalla minuun. Taas sain tehdä vain viisi jäsenyyttä, ja loput jäivät seuraavaan kertaan. Tällä kertaa homma hoitui 10 minuutissa, mutta silti jouduin tekemään ne puuttuvat 3 jäsenyyttä seuraavana päivänä.

Vihamielinen suhtautuminen minuun johtui kahdesta syystä. Ensinnäkin piikki liittymisille tuntuu olevan vuoden lopussa. Kaikki haluavat viimeisellä hetkellä liittyä jäseneksi, se kun on oikeastaan ihan sama liitynkö vuoden ensimmäinen tai viimeinen päivä, korko tulee sitten seuraavana vuonna. Pankkivirkailijalle tuo liittymisten tekeminen on aika yksitoikkoista hommaa, paljon identtistä paperien pyörittelyä ja tulostamista. Lopuksi vielä kahdet allekirjoitukset neljääntoista paperiin, eli 28 allekirjoitusta. Jos päivässä käy kymmeniä liittyjiä, niin ymmärtäähän sen että hermot voivat mennä. Toinen syy suhtautumiseen on, ettei S-ryhmä oikein arvosta ns. multiliittyjiä. Järjestelmä on kehitetty alun perin sillä ajatuksella, että kaikki suomalaiset liittyisivät vain siihen oman alueensa osuuskuntaan. Multiliittymistä ei kuitenkaan ole mitenkään kiellettyä missään, tämän ovat S-ryhmän edustajatkin joskus mediassa tokaisseet. Multiliittyjillä on myös yleensä vähän "vääränlaiset" kriteerit omistamiselle, tästä lisää kappaleessa 8, jossa käsittelen edustajiston vaaleja. Näiden asioiden takia multiliittyjien etuja on ryhdytty karsimaan, ja mm. osuusmaksun korkojen maksuja on vähennetty tai jopa lopetettu kokonaan.

Yhteishyvä-lehdistä kannattaa muuten kysellä liittymisen yhteydessä. Jotkut multiliittyjät ovat valitelleet sitä että jokainen osuuskunta lähettää sinulle S-ryhmän Yhteishyvä-lehden, eli 14 eri osuuskuntaan liittynyt saa postissa 14 kpl samanlaisia lehtiä. Minulle ei jostain syystä tule edes sitä yhtä kappaletta. En nyt jaksa muistaa käskinkö liittymisen yhteydessä peruuttaa lehtien tulemisen. Sen yhden Yhteishyvän voi kyllä tilata itselleen. Sieltä saa huhupuheiden mukaan joskus jonkinlaisia tarjouskuponkeja, tyyliin kaksi pitsaa yhden hinnalla.

2. Tuottoa monella tapaa

Suurin osa tuotosta tulee paljon puhutuista osuusmaksun koroista, mutta jäsenyydet antavat muitakin tuloja. Ensimmäinen tulo tulee kun liityt jäseneksi. Oman alueesi osuuskunta antaa sinulle liittymislahjan. Tämä vaihtelee ilmeisesti vähän eri osuuskunnissa ja välillä jopa koska satut omaan osuuskuntaasi liittymään, joten pieniä eroja voi tässä vaiheessa tulla. Itse keskisuomalaisena Keskimaa on oma osuuskuntani, joten Keskimaa muisti minua heti liittymisvaiheessa 20 euron lahjakortilla. Lahjakortti kävi kaikkiin S-ryhmän pisteisiin aina Prisman ruokaostoksista ABC:n polttoaineiden kautta Amarillon ravintolaan. Voidaan siis puhua että heti kättelyssä sain Keskimaahan sijoittamastani satasesta 20 euroa takaisin. Ei paha, kun 20 % hinnasta palautuu heti minulle!

Lahjakortteja voi tulla perässä postin kautta myös muualle. Itse sain ainakin Pohjois-Karjalaan PKO:n vastaavan lahjakortin. Minulta tuo jäi vähän tyhmyyttäni käyttämättä, koska asiointia Itä-Suomessa ei ollut lahjakortin voimassaolon aikana. Fiksuna olisin voinut myydä sen lahjakortin vaikkapa Torissa 15 eurolla, mutta eipä tullut mieleen. En muista sainko vielä muualtakin postin kautta jotain liittymislahjoja, mutta ainakaan rahallisesti en niistä hyötynyt. Olisiko jostain tullut joku suht turha kymmenen prosentin alennuskuponki toisella puolella Suomea sijaitsevaan Sokos Hoteliin tullut. En kykene muistamaan enää aivan kaikkea. Jos tuli, se jäi kyllä käyttämättä.

Äitini sekä tyttöystäväni liittyessä S-junaan vuoden 2017 lopussa huomasin miten nuo lahjakortit ovat taitaneet kadota menneisyyteen. Kumpikaan heistä ei saanut yhtään "paperista" lahjakorttia tai alennuskuponkia. Sen sijaan he saivat S-mobiilin puhelinsovellukseen läjän erilaisia alennuskuponkeja ympäri Suomen. Joukossa oli niin hotelliöitä -20 % kuin myös ABC:ltä kaksi ruokaa yhden hinnalla-tyyppisiä tarjouksia. Yhtään lahjakorttia ei sovellus kuitenkaan antanut. Sinänsä ymmärrettävää siirtää nämä tarjoukset sovelluksen taakse, sillä enää lahjakorteilla ei voi käydä kauppaa Torissa kuten ennen. Toisaalta taas sijoittajan kannalta hyvä asia on se, että kuponkeja on huomattavasti aiempaa enemmän, jopa moninkertaisesti minun vuoden 2014 liittymiseeni nähden. Toki rahoistaan tarkan piensijoittajan ei kannata alennuksista sokaistua, sillä noihin joutuu laittamaan hieman myös omaa rahaansa kiinni jotta tarjouksen voi lunastaa.

Kolmas tulonlähde taitaa olla nyt liittyville turhaa unelmointia, mutta itse tein hyvän tilin HOK Elannon jäsenyydellä. Liittyessäni Elantoon loppuvuodesta 2014, jäsenyyden hinta oli muista poiketen vain 35 euroa. Seuraavana syksynä HOK Elanto päätti kuitenkin nostaa jäsenyytensä hintaa uusille jäsenille sataan euroon kuten muutkin. Ne ketkä olivat jo jäseniä, heidän osuutensa nostettiin automaattisesti 35 eurosta täyteen 100 euroon. Nettosin siis tässäkin 65 euroa "ylimääräistä". Nyt kaikkien osuuskuntien hinta on samat 100 euroa, joten tulevaisuudessa vastaavia ilmaisia lounaita tuskin on tarjolla.

Tänä vuonna tililleni kilahti ensimmäistä kertaa myös pääomanpalautusta. Sen tarjosi Suur-Savon Osuuskunta, ja sitä tuli ruhtinaalliset 0,56e. Kaikki otetaan kuitenkin vastaan mitä tarjotaan. Pääomanpalautus tulee ilmeisesti siitä, kun olen ostanut jotain Suur-Savon alueelta. En muista itse yhtään mitä olen ostanut ja paljonko, mutta rahaa se tämäkin on.

Viimeisenä ja suurimpana tulonlähteenä S-osuuskuntiin sijoittaneelle ovat osuusmaksun korot. Niitä maksetaan siis kerran vuodessa, ja 3-20 euroa, eli siis 3-20 % vuosittainen tuotto. Ei todellakaan paha käytännössä riskittömästä sijoituskohteesta. Toki valitettava fakta on, että osuusmaksujen korot ovat selvästi laskussa olleet viime vuosina. Yksikään osuuskunta ei ole nostanut korkoaan. Ei edes HOK Elanto, vaikka se nopealla vilkaisulla siltä vaikuttaa. Koron pomppaaminen 3,5 eurosta pari vuotta sitten kymmeneen euroon johtuu juuri yllämainitsemastani jäsenmaksun korottamisesta. Elanto päätti pitää tuoton siirrosta huolimatta 10 %:ssa, eli uudet jäsenet saavat suhteessa yhtä paljon kuin vanhat saivat ennen tuota muutosta.

3. Osuuskuntien yhdistymiset sekä liittymismaksun rahastokorotukset

HOK Elannon tapauksesta kirjoittelinkin tuossa yllä jo, mutta se ei ole suinkaan ainoa kerta kun liittymismaksua on korotettu. Nämä ovat mukavia siinä mielessä, että omistaja ei tässä ainakaan häviä. Jos olet ehtinyt liittyä vanhalla hinnalla, omistuksesi nousee automaattisesti uuteen hintaan, ja erotessasi saat täyden summan osuuskunnasta takaisin. Myös osuuskunta Ympäristö on aikoinaan nostanut hintaansa 50 eurosta sataseen hieman ennen muuttumista Kymen seudun osuuskunnaksi. Lisäksi paria vuotta aiemmin Etelä-Karjalan osuuskauppa korotti maksuaan. Aiemmin se maksoi 85e (peruja siltä ajalta kun jäsenyys maksoi markoissa 500 mk -> 85 e), mutta lopulta sekin korotettiin sataseen ja silloiset omistajat saivat 15 euroa "tyhjästä".

Vuonna 2010 Lammin osuuskunta liittyi Hämeenmaahan, ja Lammin omistajat saivat siitä muhkean, olikohan peräti 300e bonuksen. Tästä innostuneena Kauppalehden foorumeilla odotettiin vesi kielellä tulevia yhdistymisiä, mutta ne eivät ole tuoneet ylimääräisiä euroja omistajille. Omat on saanut pois, mutta ylimääräistä ei ole tippunut. Lammi on siis ollut poikkeus tällä saralla.

Vuonna 2013 taas osuuskaupat Ympäristö ja Ympyrä yhdistettiin, ja niistä tuli Kemin seudun osuuskunta.

4. Seuraavaksi tärkeää asiaa verotuksesta

Osuusmaksun korot ovat muuten sitten kevyemmin verotettuja kuin pörssistä saadut osingot. Vielä pari vuotta sitten korot olivat täysin verovapaita 1500 euroon asti, mutta kiitos Osakesäästäjien Keskusliiton kitinän valtio päätti laittaa sitten pienen veron myös osuuskuntien korkoihin. OSKL taisi ajaa ennemmin takaa ajatusta että osinkojen verotusta kevennettäisiin, mutta valtio päättikin ratkaista riidan omalla tyylillään. Siinä missä pörssiosingoista 85 % on pääomaverotettavaa tuloa, osuuskunnista vain 25 %:sta joudut maksamaan pääomaveron. Suoritetaanpa karkea laskuesimerkki:

Laskettu sillä olettamalla että pääomaveroprosenttini olisi 30 %.

Vuonna 2016 sain 121 euroa S-ryhmän osuuskuntien koroista, joten veroa siitä meni
121e x 0,25 x 0,3 = 9,075e, eli käteen jäi 111,93e. 
Jos olisin saanut pörssiosinkoja samat 121 euroa, veroa olisi mennyt
121e x 0,85 x 0,3 = 30,855e, eli käteen jäi 90,15e.

Aika suuri ero, vai mitä? Lasketaanpa seuraavaksi paljonko pörssiosinkoja pitäisi maksaa enemmän, jotta saataisiin lopulta verojen jälkeen käteen saman verran kuin osuuskuntien puolelta.

Osuuskunnan korosta (Osuuskauppa Hämeenmaa, 3e vuonna 2017)
3e - (3e x 0,25 x 0,3) = verojen jälkeen käteen jää 2,775e
Pörssiosingosta (kuviteltu tilanne, jossa pörssiyhtiö joka jakaa 3,75e osinkoa)
3,75e - (3,75e x 0,85 x 0,3) = verojen jälkeen käteen jää 2,794e


Eli verot huomioon ottaen 3 % korko osuuskunnista vastaa noin 3,75 % korkoa (lue: osinkoa) pörssistä. Näin paljon kevyempi verotus parantaa osuuskuntien tuottoa.

Tein tämän laskelman osittain siksi, että monesti törmään ajattelumalliin, jossa kannattaa hankkiutua eroon alle 5 % maksavista osuuskunnista "ja laittaa ne rahat mieluummin osakkeisiin". Mielestäni 3 % osuuskunnan korko ei ole huono. Kiitos osuuskuntamaksujen kevyemmän verotuksen, pörssiosinkoja tarvittaisiin lähes 4 % että verojen jälkeen käteen jäävä osuus olisi sama.

Mainitaan nyt vielä se, että Verottajalle menee automaattisesti tieto osuuskuntien korosta. Eli niitäkään ei tarvitse itse ilmoitella mihinkään.

5. Tulot omassa salkussani

Seuraavaksi käsittelen taulukon avulla kaikki tulot mitä olen itse S-jäsenyyksistä saanut näiden vajaan kolmen vuoden aikana. Taulukosta puuttuu ainoastaan lahjakorttini, joita olen siis käyttänyt 20 euron edestä.



Punaisella värjätty nolla johtuu siitä, etten ole ollut Pirkanmaan jäsen tuona vuonna, vaikka se silloin korkoa maksoikin.

Kuten taulukosta näkee, kolmen vuoden aikana olen ehtinyt jo saada tuottoina kolmasosan takaisin sijoittamastani pääomasta. Näin vaikka kolmesti olen jäänyt ilman korkoa (2x Varuboden-Osla ja 1x Kymen seutu). Voidaan siis puhua mielestäni hyvästä sijoituksesta.

6. Osuuskuntien korkojen historiaa lähivuosilta

Tähän taulukkoon olen kerännyt korkojen historiaa viimeiseltä kymmeneltä vuodelta. Tässä on siis pitkästi pidempi historiikki kuin mitä omat omistukseni sisältävät. Lähteenä olen käyttänyt pääasiassa Kauppalehden foorumia, koska siellä useat eri käyttäjät ovat vahvistaneet kyseiset korot. Googlailin joitakin blogeja, ja aika paljon tuntui luvut vaihtelevan. En tiedä mitä he ovat käyttäneet lähteenään, mutta minä luotin Kauppalehteen.

Kauppalehdestä ongitut viimeisten 10 vuoden korkoprosentit (2008-2017):



0 = ei maksettua korkoa
- = osuuskuntaa ei olemassa
? = korko ei ole tiedossa

Ensimmäisenä lähdetään liikkeelle korkoprosenteista. Ne kertovat siis montako prosenttia osuuskunta on maksanut jäsenmaksustaan takaisin osuusmaksun korkoina. Huomattavaa ovat tapaukset HOK-Elanto ja Etelä-Karjalan osuuskunta. Etelä-Karjala korotti jäsenmaksuaan vuonna 2014 (85e -> 100e), joten vaikka maksu on tuolloin pompannut 8,5e -> 10e. Samoin HOK-Elanto 2016 (35e -> 100e) nosti osuusmaksun korkoa 3,5 eurosta kerralla kymmeneen euroon.

Punaisella vaakarivillä oleva keskimääräinen korkoprosentti on laskettu vain korkoa maksaneiden osuuskuntien kesken. Nollakerholaiset on siis jätetty pois laskemasta keskiarvoa.

Vuotuiset tulot euroina (2008-2017):

Ylläoleva pylväsdiagrammi kertoo euroissa kaikista osuuskunnista tipahdelleet osuusmaksun korot. Etenkin kun huomaa vuoden 2008 osittain puutteelliset korkotiedot (kaikkia tietoja ei löytynyt), niin voidaan todeta että aika selvässä laskusuunnassa korot ovat olleet. Laskua tapahtuu vuosi vuodelta kun osuuskunnat palkitsevat omistajiaan muilla keinoin kun osuusmaksun korolla.

Kokonaistulot (2008-2017):



Tässä taulukossa on kaikki löytämäni tulonlähteet (etuseteleitä lukuun ottamatta). Eli jos olisin 31.12.2007 mennessä sijoittanut 18 eri osuuskuntaan 1735e, olisin 10 vuoden aikana saanut osuusmaksun korkoja 1433 euroa. Tämän päälle myös jäsenmaksun korotuksina (sis. Ympäristön ja Lammin poislunastukset) olisin netonnut 265 euroa ylimääräistä. Täten voidaankin sanoa saaneeni kymmenessä vuodessa helposti omani pois. Tässäkään tapauksessa peruutuspeili ei ole tae tulevasta, vaan luultavasti yhtä kaunista luettavaa nämä taulukot eivät enää ole seuraavan kymmenen vuoden päästä.

Osuuskunta Ympäristö ja Kymen seutu on taulukossa yhdistetty johtuen vuoden 2013 fuusiosta (Ympyrä & Ympäristö -> Kymen seutu).

Näissä kahdessa isossa taulukossa olen harmaalla rajannut pois nollakerholaiset sekä kuolleet osuuskunnat. Jos olisin itse nyt sijoittamassa rahojani noihin osuuskuntiin, ottaisin salkkuuni vain 14 ylintä mustalla fontilla olevaa osuuskuntaa.

7. Eroaminen ja mahdolliset riskit

Riskejähän tällä sijoituksella on rutkasti vähemmän kuin esimerkiksi osakkeilla pörssiromahduksineen. S-jäsenyydet voisi kuvitella osakkeiksi, joiden arvo on vakio. Osakkeen arvo ei siis nouse tai laske, mutta saat kerran vuodessa osinkoa (siis osuusmaksun korkoa). Eli tappiolle jääminen on todella vaikeaa. Se vaatisi jonkun osuuskunnan konkurssin tai muun erittäin poikkeuksellisen tapauksen, ja en usko sellaista olevan näköpiirissä ihan heti.

Ehkä oleellisin riski piensijoittajalle on siinä, että osuuskunta päättääkin lopettaa korkojen maksamisen. Tämä valitettavasti tuntuu olevan nyt pienimuotoinen trendi. Tällöin sata euroasi seisoo periaatteessa tyhjänpanttina, kun et niistä enää korkoa saa. Paniikkiin ei silti ole syytä, sillä osuuskunnasta voi erota koska tahansa, ja tuon liittymismaksun saa tällöin takaisin kokonaisuudessaan.

Toki huomattavaa on, että osuuskunta voi laillisesti maksaa liittymismaksun takaisin aina seuraavan vuoden loppuun asti. Eli 1.1.2017 eronnut saattaa pahimmillaan saada rahansa takaisin vasta 31.12.2018. Käsittääkseni mm. Metsäliitto Osuuskunta ja POP Pankki tekevät tällaista "kiusaa", mutta internetin lähteiden mukaan S-ryhmä maksaa maksunsa takaisin käytännössä heti. Itsekin tämän tulen luultavasti kokemaan vielä tämän vuoden aikana, sillä ajattelin ainakin siivota jo toista vuotta korkoa maksamattoman Varubodenin pois omistuksistani. Suosittelen kuitenkin huomioimaan ettei nykyinen käytäntö ole tae tulevasta. Vaikka S-ryhmä maksaakin tällä hetkellä jäsenmaksun takaisin heti "ihan vain hyvää hyvyyttään", niin kenties tulevaisuudessa tästä saatetaan luopua. Sen vuoksi en suosittele ketään eroamaan "turhaan" osuuskunnista. Jotkut ovat tehneet sellaista kikkailua, että ovat koron maksun jälkeen käyneet nostamassa rahansa ulos S-junasta ja liittyneet siihen takaisin vuoden viimeiseen päivään mennessä. Tällainen kikkailu saa varmasti aikaan lisää vihaa multiliittyjiä kohtaan, sekä mahdollisesti saa aikaan jäsenmaksun palautuksen viivästymisen. Siksi en suosittele ketään harrastamaan tätä toimintaa.

8. Vaalit joka neljäs vuosi

Jokainen osuuskunta pitää yllä omaa edustajistoaan, jonka jäsenet valitsevat. Joka neljäs vuosi siis järjestetään vaalit, joilla omistajat pääsevät valitsemaan edustajat omalle osuuskunnalleen. Vaaleilla valittava edustajisto huolehtii, että osuuskaupan palveluita ja etuja kehitetään asiakasomistajien toiveitten mukaan. Näitä äänestyslappusia ilmestyy omistajille käytännössä joka vuosi jostakin osuuskunnasta. Äänestäminen on vapaaehtoista. Osa osuuskunnista kosiskelee äänestäjiä arvonnalla. Minä olen yleensä äänestänyt vain niissä vaaleissa, joissa jonkinlainen arvonta on, vaikka ikinä en ole sitä autoa, iPadia tai matkalahjakorttia vielä voittanut. Äänestäminen tapahtuu postin kautta (osuuskauppa maksaa postikulut) tai internetissä.

Kauppalehden foorumilla touhu on lähtenyt mielestäni aavistuksen käsistä, sillä siellä on porukalla pengottu vaaleista aina sellainen ehdokas, joka lupaa maksaa mahdollisimman suurta korkoa omistajilleen. Luonnollisesti mitkään muut tavoitteet eivät tuota foorumikansaa ole kiinnostaneet. Tämä on mielestäni aika lyhytnäköistä ajattelua. Ensisijaisesti täytyy aina pyrkiä hoitamaan osuuskunnan talous edellä, näin siksi että myös tulevaisuudessa on varaa maksaa niitä mahdollisimman suuria korkoja. Ahnehtimalla pelkkiä suuria korkoja aiheutetaan pian se, että korkojen maksu loppuu jossain vaiheessa. Tämä on luultavasti yksi niistä syistä, miksi S-ryhmässä ei katsota meitä multiliittyjiä hyvällä. Itse olen yleensä pyrkinyt katsomaan ehdokkaista minulle jonkun tutun nimen, tai jos sellaista ei ole, niin ammatin perusteella teen valintani. En ole siis itse koskaan tähän korkojen nostamista tavoittelevaan kikkailuun osallistunut.

Lisää pohdintaani näistä "korkoahneista" ehdokkaista voi lukea alla olevasta tekstistäni. Kerron siinä miksi näen korkoahneet ehdokkaat ja heitä äänestävät jäsenet S-junan suurimpana riskinä. Oma mielipiteeni onkin, ettei kenenkään S-junaan sijoittaneen kannata antaa ääntään heille, sillä siinä on enemmän hävittävää kuin voitettavaa.

Keskimaan edustajistovaalit - tavoitteena torjuntavoitto

9. Tiivistelmä: näin varaat paikkasi S-junasta

1. Marssi lähimmän Prismaan ja sen palvelutiskille vielä ennen vuoden loppua. Varaudu toistamaan reissu 2-3 kertaa.
2. Ilmoita haluavasi liittyä 13 eri osuuskuntaan (lista hyvistä osuuskunnista muutama rivi alempana).
3. Allekirjoita 2 x 13 lappua ja maksa 1300 euroa.
4. Saat luultavasti heti käteesi jonkinlaisen liittymislahjan.
5. Marssi ulos kaupasta ja mene kotiisi odottamaan seuraavaa kevättä.
6. Nauti kerran vuodessa tilillesi kilahtavista osuusmaksun koroista.
7. Muista sijoittaa korot uudelleen (korkoa korolle-ilmiö) johonkin vaihtoehtoiseen sijoituskohteeseen, esim. Nordnetin Superrahastot*.





Ja sitten vielä ne vuonna 2017 osuusmaksun korkoa maksaneet osuuskunnat (suluissa vuoden 2017 korko):

Osuuskauppa KPO (20e) 
Etelä-Pohjanmaan Osuuskauppa (20e) 
Pohjois-Karjalan Osuuskauppa (12e) 
Osuuskauppa Suur-Savo (10e) 
Turun Osuuskauppa (10e) 
HOK-Elanto (10e) 
Pirkanmaan osuuskauppa (8e) 
Suur-Seudun Osuuskauppa SSO (6e) 
Osuuskauppa Keskimaa (6e) 
Satakunnan Osuuskauppa (6e) 
Osuuskauppa Maakunta (5e) 
Etelä-Karjalan Osuuskauppa (5e) 
Osuuskauppa Hämeenmaa (3e) 

= 13 kpl, eli 1300 euroa. Mikäli korot pysyvät tämän vuoden tasolla, ensi vuonna voi odottaa 121 euron osuusmaksun korkoja.

10. Loppupäätelmät multiliittymisestä sekä usein kuultuja kommentteja

S-ryhmän osuuskunnat ovat mielestäni loistava sijoituskohde jokaisen piensijoittajan salkkuun. Itse pitäisin niitä melkeinpä parhaimpana kohteena aloittaa sijoitusura. Jo sijoituksia tehneille taas osuuskuntajäsenyydet tuovat hyvää hajautusta salkkuun pelkkien pörssiosakkeiden rinnalle.

Seuraavaksi hieman omia vastauksiani usein kuultuihin kommentteihin mitä olen S-junasta kuullut.

"S-junasta ei saa korkoa korolle-hyötyjä"
Monesti olen törmännyt toteamukseen että S-ryhmään sijoittanut ei pääse nauttimaan korkoa korolle-ilmiöstä. Tämä on vähän outo virheellinen tieto. Se perustuu luultavasti siihen että koska et voi korkoja sijoittaa takaisin samaan tuotteeseen, jää korkoa korolle saamatta. Eihän osakkeista saatuja osinkojakaan tarvitse samaan osakkeeseen sijoittaa hyötyäksesi korkoa korolle-ilmiöstä. Osuuskunnan korkoja saava voi myös päästä nauttimaan korkoa korolle-efektistä. Silloin vain joutuu etsimään tuotoille jonkun muun kohteen kuin S-ryhmä. Minä henkilökohtaisesti suosittelisin Nordnetin Superrahastoja*. Reilulla satasella kun ei kannata suoria osakesijoituksia tehdä. Esimerkiksi 20 euroa joka toinen kuukausi (= 120e vuodessa) Superrahasto Suomeen. Superrahasto Suomi on täysin kuluton ja siksi loistava kohde pienille summille. Jakamalla ostot joka toiselle kuukaudelle saa aikaan hyvän ajallisen hajautuksen.

"Ei kannata liittyä koska vain satanen vuodessa" 
Tämä on toinen aika yleinen lausahdus. Tätä tulee pääasiassa kahdesta suusta, sekä "lottokansan" että "suursijoittajien" suusta. Lottokansalla tarkoitan henkilöitä jotka haluavat sijoituksistaan lottovoiton kaltaisia tuottoja, eivätkä pienemmät ja varmemmat voitot kiinnosta. Nämä mainitsemani suursijoittajat taas valittavat touhun olevan aivan liian nappikauppaa heille, eikä siksi siihen kannata sijoittaa "tunteja omaa aikaa". Vasta-argumenttinani voin sanoa vain että liittymiseen menee noin puoli tuntia ja sekin vain kerran. Kerran investoimalla puoli tuntia omaa aikaansa voi saavuttaa jatkossa joka vuosi itselleen helpon satasen.

"S-juna on täysin riskitön sijoituskohde" 
Väärin. Vaikka S-juna onkin melko vähäriskinen kohde, se sisältää kuitenkin riskejä. Myös osuuskunta voi ajautua konkurssiin ihan siinä missä osakeyhtiötkin. Esimerkiksi Metsäliitto Osuuskunta (johon mm. Metsä Group kuuluu) oli lähellä kaatua kymmenisen vuotta sitten. Osuusmaksua ei palauteta sijoittajille, mikäli osuuskunta ajautuu taloudellisiin ongelmiin. Eli pahimmassa tapauksessa kaikki S-junaan sijoitetut rahat voi kyllä hävitä. Tosin pidän todennäköisempänä omaa henkilökohtaista konkurssiani kuin S-ryhmän.

"S-junaa ei kannata mainostaa, sillä uusien liittyjien myötä meidän vanhojen omistajien tuotot laskevat"
Pääasiassa väärin. Uudet liittyjät tuovat tullessaan aina satasen uutta pääomaa. Viime vuosien koroilla (3e - 20e) tämä tarkoittaa sitä että liittyjän omalla osuusmaksulla kuitataan seuraavien 5-33 vuoden osuusmaksun korot. Lisäksi osuusmaksun korkoa maksetaan osuuskunnan tuloksesta, eli mitä parempaa tulosta osuuskunta onnistuu tekemään, niin sitä enemmän on varaa maksella korkoja. Uudet liittyjät kuitenkin ostavat mielellään "itse omistamiaan" palveluita sekä käyttävät mahdollisesti esimerkiksi liittymislahjana annettavia alennuskuponkeja. Eli uudet liittyjät tuovat tullessaan myös rahaa osuuskunnalle. Toki tästä voidaan väitellä loputtomiin johtuvatko viime vuosien osuusmaksujen laskemiset juuri multiliittyjistä. Raaka fakta on kuitenkin se, että multiliittymis-"ongelma" on tiedostettu jo vuosia, joten mitään "ringin paljastumista" uudet jäsenet eivät aiheuta. Oma näkemykseni on, että uusia liittyjiä suurempi ongelma S-junan tulevaisuudelle on Kauppalehden foorumi sekä muut "korkoahneet" jäsenet, jotka edustajiston vaalien kautta pyrkivät saamaan osuusmaksun korkoja maksivoivia edustajia sisään valtuustoihin.

Jos kiinnostusta riittää, niin kannattaa lukea tuo moneen kertaan mainittu Kauppalehden foorumin S-juna-viestiketju. Mitään mullistavaa sieltä ei toki löydy mitä tässä blogissa ei olisi sanottu. Sen sijaan huomasin oman verenpaineeni nousevan tuota keskustelua lukiessa. Jatkuvasti samoja kysymyksiä "mihin kannattaa liittyä", "koska mun pitää liittyä noihin että saan koron" tai "miten liityn". Noh, nuo ovat vielä pientä. Vielä ärsyttävämpää olivat ne muutamat jäärät, jotka vaahtosivat miten kannattaa kesken vuoden ottaa rahat pois S-junasta ja liittyä vuoden lopussa uudestaan. Tai sitten ne tapaukset missä osa keskustelijoista käytti paljon aikaa erilaisten vaalikoneiden parissa etsiessään "junamyönteisiä" ehdokkaita, joiden ainoa ajatus edustajistossa on maksimoida osuusmaksun korko. Ja oli siellä myös muutamat riehumiset korkojen maksun lopettamisesta. Miten on huonoa mainosta S-ryhmälle jos korkoa ei makseta ollenkaan, tai miten on vääryyttä että miljoonia euroja voittoa tekevä osuuskauppa ei anna omistajilleen korkoa. Tai nyt kaiken huippuna tänä vuonna siellä kerätään jo yhteistä rintamaa ajamaan S-ryhmän osakeyhtiöittämistä ja jopa pörssiin listaamista. Tuon viestiketjun luettuani en ihmettele enää yhtään multiliittyjiin kohdistuvaa negatiivisuutta. Ei siis ihme miksi monet osuuskunnat maksavat palauttavat omistajilleen rahaa mieluummin ylijäämän palautuksen muodossa. Ne rahat saa siinä suhteessa mitä on käyttänyt alueen osuuskaupan palveluita, eli toisin sanoen monet multiliittyjät jäävät nuolemaan näppejään tässä mallissa ja "todelliset jäsenet" saavat rahansa siinä missä osuusmaksun korkonakin.

Edelliseen kappaleeseen viitaten suosittelenkin S-junalaisia ottamaan sijoitustensa suhteen rennosti. Kerran vuodessa kannattaa toki katsoa mitä on maksettu, vai onko maksettu mitään. Ja jos joku jättää maksamatta, niin niille rahoille voi miettiä sitten vaihtoehtoisia kohteita. Mutta sen suurempaa stressiä asiasta ei kannata ottaa. Jos joku osuuskauppa päättää alentaa korkoa parilla eurolla, niin mitä sitten? Jos kokee suurta himoa perehtyä jonkun yrityksen tekemisiin, niin edustajiston vaalikoneen sijaan suosittelen penkomaan pörssiyrityksiä. Pörssissä ei ole mitään maksimipanostuksia, joten siellä perehtymisellä voi tehdä oikeasti isoja rahoja. Siinä jää äkkiä kympin osuusmaksun korot pieneksi.

Kirjoittajan loppusanat 

Toivottavasti olette jaksaneet lukea tänne asti, sillä tekstini taas minulle tyypilliseen tapaan venähti pituudeltaan pitkäksi. Vähän vitsaillen voisi sanoa, että tämän mittainen teksti olisi varmaan jossakin ammattikorkeakoulussa riittänyt jo opinnäytetyöksi. Halusin kuitenkin tehdä tästä tekstistä "S-ryhmään sijoittamisen raamatun". Netti on täynnä erilaisia lyhyitä blogikirjoituksia liittyen S-junaan, mutta yhtä suurta tietopakettia en ole tavannut vielä mistään. Toivottavasti tästä tekstistä tuli sellainen.

Tätä tekstiä varten selasin läpi koko Kauppalehden 134 sivuisen S juna-viestiketjun. Välillä meinasi usko loppua, kun foorumin jokaisella sivulla kysyttiin samat kysymykset uudelleen, "saisiko listaa niistä hyvistä osuuskunnista". Siksi tuon foorumin penkominen vei aikaa monta tuntia. Toivoisin että huomautatte mahdollisista virheitä. Palautetta saa myös antaa epäselvistä kohdista tai huonoista esimerkeistä. Käytin tämän tekstin tekemiseen kymmeniä tunteja, joten toivottavasti tästä tekstistä on paljon hyötyä pitkäksi aikaa. Mahdollisesti vielä päivittelen tätä tekstiä ensi vuonna, jotta tämä olisi ajankohtainen teksti vielä vuosia.

Teksti on tehty jaettavaksi, joten kannattaa vinkata kaverillekin. Ihan kiusallani laitoin otsikon perään sanat maailman helpoin satanen, jospa se houkuttaisi myös sijoittamisen suhteen täysin noviiseja kansalaisia lukemaan tämän tekstin.

Tästä perehtymisestä innostuneena tein Sharevilleen oman yhteisön nimeltä S-juna, jossa Sharevilleläiset voivat jatkossa keskustella S-ryhmään sijoittamisesta. Toivotan kaikki tervetulleeksi liittymään kyseiseen yhteisöön.

Linkki S-junan Shareville-ryhmään. Tervetuloa!


Edit 28.12.2017:

  • Kappaleessa 2.: liittymisedut nykyään S-mobiilin kautta.
  • Kappale 7.: lisää asiaa eroamisesta ja riskeistä. 
  • Kappale 9.: liittymislahjan nykymalli korjattu. 
  • Kappale 10.: lisätty usein kuullut kommentit-osio. 


Koodilla ”INSSIN” saat 25 euroa alennusta kaikista 
POP Vakuutuksen vapaaehtoisista vakuutuksista. Lue lisää täältä.



Tähdellä varustetut linkit sisältävät affiliate-mainontaa. Saatan saada jonkinlaisen palkkion, mikäli teet kaupat juuri kyseisen linkin kautta. Se ei maksa sinulle yhtään ylimääräistä, vaan saat yhtä hyvän tarjouksen kuin ilman affiliate-mainontaakin. En ole vastuussa sinun sijoitustesi menestyksestä. Kirjoittajan omat omistukset voit katsoa täältä

20 kommenttia:

  1. Hyvä kooste.

    Tuo s-pankin virkailijan kylmäkiskoisuus on minulle uutta, varsinkin kun S-ryhmästä olen poikkeuksetta saanut hyvää palvelua pankissa, kaupassa ja muuallakin.

    En oikein usko siihen, että S-osuuskaupoilla on suuria antipatioita multijäseniä kohtaan, edelleen kyseessä on marginaalinen ilmiö. Vielä vähemmän S-ryhmän rivityöntekijöillä, heiltä jäsenyydet eivät ole penniäkään pois mistään. Itse asiassa eräälle tutulle Prismassa työskentelevälle puhuin taannoin useamman osuuskaupan jäsenyydestä, hän ei ollut asiasta edes tietoinen, ja kiinnostui asiasta itsekin.

    Tietenkin sinulle sattuneilla virkailijoilla saattoi olla yksitoikkoiset työpäivät joulun ja uudenvuoden välissä :) Huonosta asiakaspalvelusta kannattaa hienovaraisesti huomauttaa itse asiakaspalvelijalle ja sitten palvelusta vastaaville.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei Harry.

      Olen minäkin normaalisti saanut hyvää palvelua S-pankista ja S-ryhmästä muutenkin. Eiköhän kuitenkin haluamani asia vaikuttanut saatuun palveluun. En ole ainoa jolla vastaavia ongelmia on ollut. Kauppalehden foorumilla moni valitteli samaa, ja muistaakseni Sharevillen keskusteluissakin joku muukin oli kokenut joskus saman kohtalon kuin minäkin. Eiköhän myös ajankohta vaikuttanut eniten asiaan. Multiliittyjiä kun vuodenvaihteessa riittää. Myös niitä venkuloita jotka myyvät osuutensa kesken vuoden, holdaavat rahoja sen muutaman kuukauden ja liittyvät uudestaan. Ei ihme että aspalla on hermo pinnassa.

      Vaikka multiliittyjät ovatkin vain marginaaliosa kaikista jäsenistä, vaikuttaa silti että trendi tuntuu olevan korkojen maksun lopettaminen. Korot ovat laskeneet vuosi vuodelta sitten 2012, ja huippuvuodesta 2010 laskua on ollut jo 31 %.

      Ja sanotaanko että luettuani tuon KL:n foorumin en jaksa edes ihmetellä mahdollisia antipatioita multiliittyjiä kohtaan S-ryhmässä. Oli siellä melkoista jääräpäätä viestiketjut täynnä. Etenkin siinä vaiheessa kun keksivät alkaa vaikuttamaan vaaleilla. Sopivat siis ringissä ketä äänestävät, ja äänet menivät aina sille ehdokkaalle jonka ainoa ajatus on koron ääretön maksimoiminen. Näen asian vähän samana kuin Fortumin piensijoittajat koittaisivat saada jonkun oman jukuripään Fortumin hallitukseen vauhkomaan että koko sähköverkoista saatu kassa pitää jakaa heti ulos omistajille osinkoina. Ei sillä tulevaisuudella niinkään väliä, kunhan ropisee tilille nyt paljon rahaa!

      Kohtuus kaikessa, ja eiköhän noiden Kauppalehden fanaatikkojen takia mm. Varuboden-Osla tiputti suoraan kympistä nollaan korkonsa, ja jatkossa muistaa omistajiaan muilla tavoin.

      Poista
  2. Kävin lukemassa muutaman sivun KL-foorumin keskusteluja aiheesta. Huh huh... melkein vaikutti parodialta se keskustelu välillä. Mutta tosissaan tuntuvat olevan.

    Hassu että vaahtoavat tuolla lailla, ikään kuin osuuskauppajäsenyydet olisivat joku ydinbisnes noilla kavereilla :D

    Olen varautunut osuusmaksujen korkotason laskuun, eikä minulla itse asiassa ole kuin kuusi jäsenyyttä. Loppuvuodesta tarkoitus laittaaa vaimopuolisko hommaamaan itselleen ainakin sen puolikymmentä jäsenyyttä. Pitkällä tähtäimellä, jos maksavat sen 5 prosenttia vähintään keskimäärin korkoa, kannattaa jäsenyyksiä olla.

    VastaaPoista
  3. Minä vaan mietin että mikä noita KL-tyyppejä oikein vaivaa? Joku sankari oli ihan varta vasten lähtenyt ehdollekin pelkästään korkoprosentin maksimointiagendalla. Vapaa maa tietysti, mutta ehkä jotain kehittävämpääkin tekemistä voisi itselleen keksiä.

    Ihan kiva se on saada pienelle sijoitukselle 10% tuotto about riskittömästi, ei siinä mitään.

    VastaaPoista
  4. Hyvä ja selventävä teksti! Kiitos tästä. Aivan marginaalisen pieni juttu kuitenkin pisti silmään; kuutoskappaleen "kokonaistulot"-taulukon jälkeen sanot, että osuuskunta Ympäristö ja Kymen seutu on yhdistetty. Taulukossa kuitenkin lukee "Ympyrä/Kymen seutu" ja Ympäristö on erillään. Mutta tosiaan, kiitos vielä avaavasta kirjoituksesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei ja kiitoa tarkkaavaisuudestasi, mutta se on ihan tietoisesti siellä noin. Vaati jonkin verran omaa pohdintaa saada Ympyrän ja Ympäristön fuusio Kymen seuduksi mahtumaan taulukoihin. Laitoin tietoisesti "vanhan" Ympyrän ja "uuden" Kymen samalle sarakkeelle, ja Ympäristön omalleen.

      Ajattelin tämän sen kautta, että liittyessä noihin jäsenyydet maksoivat yhteensä 150e, Ympyrä 100e ja Ympäristö vain 50e. Myöhemmin tuo Ympäristön jäsenmaksu korotettiin myös sataseen, joten sen ansiosta omistajat saivat ylimääräiset 50 euroa tuottoa. Tämä näkyy sarakkeessa "voitto". Ympyrän omistajat taas saivat osuuskunnan kuollessa saman sijoittamansa satasen takaisin ilman voittoja. Minä taas hieman oikaisin taulukkoa tehdessäni ja tein taulukon ikään kuin sillä ajatuksella että omistaja olisi Ympyrästä saadun satasen laittanut Kymen seudun osuuskuntaan. Tämän takia tuo näyttää taulukossa oudolta.

      Viesti kirjoitettu puhelimella töiden kahvitauolla, pahoittelen mahdollisia ajatus- sekä kirjoitusvirheitä.

      Poista
    2. Ok! Kiitos selvennyksestä, en vain itse ihan ymmärtänyt tätä kuviota. Yksi kysymys vielä: tutkailin muiden alueiden osuuskauppoja ja ilmeisesti netissäkin liittyminen onnistuu (ainakin eepee:hen), ja siellä luki, että saisin uuden s-etukortin muutaman viikon kuluttua postissa. En kai oikeasti saa uutta korttia, kun minulla on jo oman osuuskuntani (HOK-Elannon) s-etukortti?

      Poista
    3. Ainakin jossain vaiheessa oli vielä käytäntö että netissä ei voi liittyä muuta kuin sellaiset henkilöt jotka eivät ole ollenkaan S-ryhmän jäseniä. Veikkaan että tuo teksti on kirjoitettu sillä olettamuksella että hakija ei omista vielä S-etukorttia ollenkaan, ja siksi puhutaan sen postittamisesta. Tämä siis oma arvaukseni. Et kuitenkaan useampaa S-etukorttia tarvitse mikäli sinulta sellainen löytyy.

      Poista
  5. Itsekin kävin hakemassa 3 lisää tuossa taannoin. Eli ensi vuonna pitäisi tulla 62€ bruttona totutun 10 sijaan.Ehkä kolme vielä ja mielellään tämän vuoden puolella? Olisihan siinä hätäkassaakin kieltämättä. Tietenkinhän näitä tuottoja voisi vielä miettiä infalaatiokorjattuna.

    Minulla oli varmaan tuo eka kuva mukana puhelimessa kun ystävällisen S-pankin työntekijän kanssa niitä setvittiin minulle ;)

    VastaaPoista
  6. Kirjoitin lyhyen vastineen blogikirjoituksellesi sijoitustiedon forumille
    https://www.sijoitustieto.fi/comment/15233#comment-15233

    VastaaPoista
  7. Kannattaa myös huomata, että alaikäiset lapsetkin saavat liittyä osuuskuntiin vanhempiensa avulla. Meidän nelihenkinen perhe hyötyy tästä siispä nelinkertaisesti. Odotettavissa siis reilun 400€ edestä vuodessa s-osuuskuntien korkoja.

    VastaaPoista
  8. Lisätty tänään osuuksia ja nyt on yhteensä 11 osuutta. Laitoin blogiini myös erillisen s-juna osuuden - vaikka eipä se tästä taida nyt hirveästi enää kasvaa minulla. Jos ei muuta, niin ainakin on 10 osuutta eli tonni pahan päivän varalle.

    VastaaPoista
  9. Olipas hyvä ja syvällinen yhteenveto. Kiitos vaivannäöstä! Tästä on varmasti apua monelle. :) Pitäisiköhän sitä itsekin vielä tämän vuoden puolella harkita.. Hyvä sijoituskohde joululahjarahoille.

    VastaaPoista
  10. kun maksat ostoksia s-kortilla s-tililtä saat vielä tuon maksutapaedun olikohan 0.5%.saman summan voi sitten laittaa toiselta tililtä kasvamaan korkoa korolle muihin sijoituksiin :) kerran kun napeilla pelataan niin pelataan sitten viimosen päälle :) Ainakin tästä saa huvia ja harrastuksen.Jos etukupongit saisi käyttää missä maakunnassa tahansa, ne olisivat parempi vaihtoehto kuin nollakorko. Mitä mieltä olet yleensä osuuspääomista sijoituksena?

    VastaaPoista
  11. Vuodelle 2018 ainakin EEPEE leikkasi 20€ > 5€.

    KPO €20,00
    PKO €12,00
    HOK-ELANTO Ei vielä maksanut 25.6.2018 mennessä
    OK SUUR-SAVO €10,00
    TURUN OSUUSK €10,00
    PIRKANMAA €8,00
    KESKIMAA €6,00
    SATAKUNTA €6,00
    EEPEE €5,00
    SSO €5,00
    ETELÄ-KARJALOSK €5,00
    MAAKUNTA Ei vielä maksanut 25.6.2018 mennessä
    HÄMEENMAA Ei vielä maksanut 25.6.2018 mennessä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hämeenmaa ja HOK-Elanto ei maksa tänä vuonna, näistä on jo varmistus. Sen sijaan Maakunnasta ei ole mitään havaintoa, ei maksusta eikä ilmoitusta ettei maksua makseta.

      Vetelen tänään illalla osuusmaksun korot blogissani läpi. Uutta tekstiä pukkaa siis muutaman tunnin sisään.

      Poista
  12. Hok on päättänyt olla maksamatta. Keväällä osuuskaupat yhtenäistivät bonustaulukkonsa halvimman mukaan. Nyt Hok-asiakas saa sen 5% bonuksen 900€/kk ostoilla kun aiemmin summa oli 1500€/kk. EePee teki samantyyppisen vedon eli osuusmaksun korko 20€ -> 5€ mutta samalla EePee:n kortilla sen liikkeissä tehdyistä ostoksista maksettiin vuoden 2017 osalta 2% ylijäämähyvitys. Osuuskaupat siis näyttävät reagoivan yhteistuumin S-junaa vastaan. Kaikkein oudointa linjaa vetää POK joka jo pari vuotta sitten päätti luopua 0,5% ylijäämähyvityksestä laskeakseen tiettyjen paikallisten tuotteiden hintoja kaikille! Nerokas liike maksattaa kaikkien saama alennus vain osakkaille maksettavalla ylijäämähyvityksellä. Tutkimattomia ovat Osuuskauppojen tiet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mistä löysit tuon 2,0 % ylijäämänpalautusta Eepeelle? Minä löysin linkin joka puhui vain 0,5 % ylijäämästä.

      Tänään tulee vielä omat kommenttini blogiin asian tiimoilta, joten pysykää kuulolla :)

      Poista
  13. Heh, ei siinä kirjoittamisessa näemmä niin kovin pitkään mennytkään :)

    http://inssinosingot.blogspot.com/2018/06/s-junan-matka-yskii-pahasti-vuoden-2018.html

    VastaaPoista

Neste Rally Finland 2018 - uusia kokemuksia hakemassa

Elämä osaa tunnetusti yllättää. Meikäläisen vuosi 2018 on ollut tähänkin asti täynnä kaikenlaista uutta ja jännää. Ensin loppuivat työt mets...