torstai 2. marraskuuta 2017

Aggresiivista puhelinmarkkinointia by Privanet

Meikäläisellä soi eilen puhelin. Numero oli vieras mutta päätin vastata koska tässä on aika monet työnhaut yms. keskeneräisinä. Soitto ei liittynytkään hakemiini työpaikkoihin, vaan se oli Privanetistä. He olivat saaneet yhteystietoni kun vierailin heidän sekä OSKL:n yhteisessä tapahtumassa. Tapahtumasta kirjoitin taannoin blogiinikin raportin.

Täytyy sanoa että en ole hetkeen rasittavammassa puhelinmarkkinoinnissa ollut mukana. Puhelun piti kestää vain pari minuuttia, mutta se venähti reiluksi viideksi minuutiksi. Meikäläistä kysyttiin käymään kahvilla Privanetin tiloissa ja juttelemaan sijoitusasioista. Ensimmäinen ei kiitos ei riittänyt, vaan sama suoraan papereista luettu mainosteksti pärähti tärykalvoilleni uudestaan.



Kieltäydyin uudestaan. Sanoin vielä miten tällä hetkellä ei löydy kiinnostusta Privanetin markkinoimille tuotteille ja netistä olen niitä säännöllisesti seurannut, että suht hyvin olen jo kärryillä mitä tuleman pitää. Jälleen pieni tauko ja taas lähtee sama mainosteksti tulemaan. Kuulemma kannattaa tulla katsomaan Privanetin uudet tilat. Kieltäydyin vielä kerran. Taas puhuja pitää parin sekunnin miettimistauon ennen kuin sama litania lähtee taas alusta uudestaan.

Sitten alettiin miettimään kävisikö kenties ensi viikolla joku päivä. Sanoin että vuorotyöt joten en halua rajoittaa mahdollisia työvuorojani tuon tapaamisen takia, joka ei oikeastaan edes kiinnosta. Jossain vaiheessa puhelimen nainen sattui kysymään mitä teen tänään, ja erehdyin sanomaan olevani saikulla, kuten siis oikeasti olinkin. Tästähän vastapuoli riemastui. "Ai et ole töissä tänään ollenkaan? No tulepas vaikka heti iltapäivällä tänne niin keittelemme sulle kahvia". Tässä kohti hieman jo korotin äänenpainoani etten varmasti lähde sairaana tulemaan, enhän kyennyt tulemaan tänään töihinkään.

Piti sanoa puhelun aikana varmaan 5-7 kertaa ei, ennen kuin vastapuoli tajusi etten nyt halua tulla. Lopulta pitkän vänkäämisen jälkeen tämä Privanetin edustaja heltyi sen verran, että lupasi olla yhteydessä vasta ensi vuoden alusta. Jippii, sain siis pari kuukautta lisää hengähdysaikaa ennen uutta puhelua.

Se ettei kykene kuuntelemaan potentiaalisen asiakkaan näkemyksiä ja mielipiteitä, on mielestäni todella alentavaa käytöstä. Miksi vaivautua paikan päälle jos minua ei kuunnella edes puhelimessakaan?


Miksi, oi miksi?

Hyvin harvoin poltan päreitäni puhelinmyyjille. Täytyy myöntää että minulle ei puhelinmarkkinointia kovin usein harjoiteta, mutta ne harvat kerrat ovat loppuneet jo siihen ensimmäiseen EI-sanaan. Koskaan ennen tuota Privanetin puhelua en ole joutunut tilanteeseen, jossa ainoa keino päättää puhelu on painaa punaista luuria.

Täytyy kyllä naureskella Privanetin markkinoinnille. En ole puhelinmarkkinoinnin ammattilainen, mutta uskon että vastaava markkinointi kääntyy lopulta firmaa vastaan. Ja jos se jollain alalla näin tekee, niin mielestäni juuri sijoituspalveluiden suhteen. Monet kansalaiset pitävät näitä sijoittamiseen liittyviä yhtiöitä täysinä huijareina. Onhan lehdissä usein pelottelutarinoita siitä miten Alexandria tai Pankkiiriliike Aalto on vienyt jonkun säästöt. Erityisesti Alexandrian puhelinmarkkinointia on monella keskustelupalstalla haukuttu aggressiiviseksi, mutta näemmä Privanet osaa asian myös.

Toinen asia liittyen keskiverron pulliaisen mielikuviin. Luultavasti monet pelkäävät mennä juttelemaa sijoituspalveluista, koska siellä pakko tuputetaan aggressiivisesti ottamaan erilaisia pankin omia sijoitustuotteita. Eli siis kun sinne virkailijan toimistoon istuu, niin sieltä ei pääse pois ennen kuin antaa vastapuolelle luvan käydä lompakollasi. Ei näin siis aina oikeasti aina ole, mutta sellainen kuva keskiverrolla kansalaisella on. Nämä asiat tiedostaen, eikö ole todella typerää alkaa painostamaan asiakasta tulemaan paikalle jo puhelimessa? Ainakin itselleni jää sellainen kuva, että jos jo puhelimessa on painostava ja ahdistava fiilis, niin mitä se sitten on siellä paikanpäällä?


Ei ole yhtiön ainoa kupru

Privanet antoi itsestään ihan asiallisen kuvan tuon Osakesäästäjien Keskusliiton tapahtuman tiimoilta, mutta nyt kaikelta siltä suli kyllä pohja pois tuon puhelun myötä.

Tämä ei ole ainoa asia mikä minua ihmetyttää Privanetissä. Tämän vuoden alussa Aki Pyysing sai yhdellä sunnuntain kritisoivalla kolumnillaan Privanetistä sulamaan 10 %, eli noin 4,7 miljoonaa euroa. Pyysing kertoi kärkkääseen tyyliinsä miten Privanet "kauppaa härskisti sontaa". Samalla Pyysing ihmetteli miksei Finanssivalvonta puutu tähän(kään) tapaukseen.

Näiden kuprujen takia en ole lähdössä myöskään alkuvuodesta käymään Privanetin tarjoamilla kahveilla. Vähän kyllä harmittaa kirjoittaa samassa blogikirjoituksessa Privanetista, Alexandriasta sekä Pankkiiriliike Aallosta, mutta tuo puhelinsoitto oli kaikin puolin niin ala-arvoinen esitys ettei tee mieli säästellä sanoja.

Täytynee varuiksi tallentaa tämä Privanetin puhelinnumero kännykkääni. Ihan siltä varalta, että tietää alkuvuodesta jättää vastaamatta.

4 kommenttia:

  1. Myyjä saa palkkion, olisko ehkä 150 euroa kun lupaudut menemään tapaamiseen. Kysyin kerran hintaa samanlaisen "painostuksen" aikana.

    VastaaPoista
  2. Miksei minulle soita kukaan?! Menisin mielelläni tapaamiseen, sillä haluaisin edes kerran kokea aggressiivisen sijoitusmyyjän livenä. :)

    VastaaPoista
  3. Alexandriassa kesätöissä olleena täytyy kyllä todeta homman olevan täysin ala-arvoista. Puitteet ovat hienot, mutta sisältö ontuu ja pahasti. Yrityksen mukaan kaikki myynnin assistentit (siis käytännössä puhelinmyyjät) "koulutetaan tehtäväänsä", työpaikkailmoituksissa todetaan. Tosiasiallisesti koulutus oli vain erilaisien vastaväitteiden ja (puhelin)myyntistrategioiden opiskelua sekä niiden hyödyntämistä kun asiakas sanookin ei. Kauppatieteiden opiskelijana minua kiinnosti yrityksen tarjoamat tuotteet, niiden rakenne, tarjotut sopimukset sekä asiakkaalle koituvat kulut. Aina edellisen kaltaisten kyselyiden lopputulos oli sama: tuotteista ei saa puhua puhelimessa, jätetään tämä "ammattilaisille" eli neuvonantajille. Tosiasiallisesti näiden neuvonantajien koulutus saattoi olla mitä tahansa kauppatieteiden maisterista sairaanhoitajaan tai ensisestä lihanleikkaajasta upseeriin. APV1 oli ainoastaan suositus sekä uusien neuvonantajien perehdyttämiseen käytettiin tietääkseni noin neljä työpäivää.

    Toimisto oli viihtyisä, mutta työ oli koko kesän ajan pelkkää väkinäistä soittoa soiton perään. Muita työtehtäviä ei toimistolla ollut. Pohjapalkkaa ei ollut parin ensimmäisen kuukauden "koulutuspalkkion" jälkeen ollenkaan, joten ansaintalogiikka oli varaa aikoja tai häivy. Palkka perustui siihen kuinka monta ihmistä tietyt kriteerit täyttävää ihmistä sait paikan päälle käymään. Sanoisinko että noin keskinkertaisena bookkaajana palkka jäi alle siivoojan palkan. Myöskään sijoitusneuvojilla pohjapalkkaa ei ollut, vaan he tekivät töitä oman osakeyhtiön tai toiminimensa välityksellä. Painostus on tällöin sisäänrakennettu yritykseen kaikilla tasoilla. Kesästä jäi käteen se, että opinpahan pysymään kyseisen kaltaisista yrityksistä vastaisuudessa kaukana.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mahtava kommentti sekä omakohtainen kokemus. Kiitos tästä! Tuo selittääkin varmaan paljon myös minun puheluani, vaikka firma olikin eri. Luultavasti juuri tuon takia en saanut mitään oikeaa vastausta sille mitä konttorilla olisi vastassa, puhelinmyyjä ei osannut (varmaan saanut) sanoa muuta kuin kannattaa tulla kahvit juomaan ja katsomaan uuset toimitilat.

      Poista

Osto: Procter & Gamble - Brändisalkkuni laajenee

Menneellä viikolla pääsin pitkästä aikaa taas täyttämään Nordnetin* salkkuani suorilla osakesijoituksilla . Edellisestä kerrasta olikin jo a...