tiistai 14. marraskuuta 2017

Osto: 1000 kpl Nordeaa rikki!

Enpä olisi tänään herätessäni kuvitellut tekeväni illalla vielä osakekauppoja. Näin pääsi kuitenkin käymään. Havaitsin aamulla Nordean osakkeen treidaavan alle kympissä, ja päivän mittaisen pohdiskelun päätteeksi päätin siirtyä ostolaidalle. Hieman ennen pörssin sulkeutumista ongin 100 kpl Nordeaa hintaan 9,98e plus kaupankäyntikulut. Kiitos OSKL:n jäsenyyden, jouduin köyhtymään kaupan myötä 7 euroa kaupankäyntikuluista.

Kappalemäärä valikoitui sataan aika yksinkertaisesti. Omistin ennen kauppoja 900 kpl Nordeaa, ja näin sain omistukseni tasan tuhanteen kappaleeseen.



Ostin Nordeaa Nallen opeilla. Vitsi vitsi, oli niitä oikeitakin syitä. 

Tämä oli peräti kuudes kerta kun menin ostamaan Nordeaa. Edelliset ostot minulla on loppuvuodelta 2015, joten hetkeen ei ole tullutkaan Nordeaa tankattua. Tämä tankkaus oli hieman yli aiemman keskikurssini 9,63e.

Kuvassa dataa tekemistäni Nordean takauksista ennen viimeisintä kauppaa.

Kuten jo alussa kerroin, yllätyin hieman Nordean nykykurssista. Vaikka Nordea onkin suurin sijoitukseni, en osakekurssia ole kovin tarkkaan viime aikoina seurannut. Toki yhtiö muuten on tarkassa seurannassani. Mitään suurta syytä viime aikojen pudotukselle ei mielestäni ole, ainakaan mitään uutta. Toki pankkisektorin tulevaisuus tai Ruotsin asuntokupla aina hieman mietityttää.

Jos vertaa Nordeaa ja Sampoa, täytyy todeta että osakkeita tunnutaan arvostavan aika erilaisin arvostuksin. Tämä on ehkä vähän hassua, sillä Sampohan on aika vakavalla miellä naimisissa Nordean kanssa. Vertailin tässä että vuoden 2017 aikana Nordea on lasketellut 4,61 %, kun taas Sampo on noussut 4,38 %. Hyvä on toki pitää mielessä että Nordea on jakanut enemmän osinkoa kuin veljensä Sampo, joka tasoittaa puntteja hieman.

Olen jo pidemmän aikaa ihmetellyt Nordean ja Sammon eroja. Tuntuu että Nordean osake tutisee todella paljon huonojen uutisten osuttua tuuttiin. Esimerkiksi vaikkapa Panama Papers-kohu taannoin. Sampoa taas ei horjuta ollenkaan Nordean ongelmat. Sen sijaan Sampo tuntuu nousevan aina jokaisten hyvän uutisen jälkeen, mutta huonot uutiset eivät tunnu osaketta heiluttavan. Nordeaan tuntuu löytävän hyviä ostopaikkoja huomattavasti Sampoa paremmin.


Nordean ongelmat

Nordean ongelmista puhuin jo hieman. Menneellä viikolla Nordean toimitusjohtaja Casper Von Koskull pohdiskeli pankkialan tulevaisuutta, ja syökö kenties Apple Nordean markkinat. Toisaalta taas tällä hetkellä lokakuussa Suomeen rantautunut Apple Pay toimii nimenomaan yhteistyössä Nordean kanssa. Tämä on ihan mielenkiintoinen konsepti, jossa toimitaan yhdessä mahdollisen tulevan kilpailijan kanssa.

Myös Ruotsin mahdollinen asuntokupla kiinnostanee Nordean osakkaita. Neliöhinnat Tukholmassa ovat lähes räjähtäneet käsiin. Olikohan neliön hinta Tukholmassa tuplaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Puhkeaako kupla lähiaikoina ja aiheuttaako se Nordealle luottotappioita? Paha sanoa.

Nordealla on viime aikoina ollut hieman hankaluuksia myös IT-projektien kanssa. Kalliita investointeja on tehty, eikä urakka ole vielä valmis. Keskeneräinen urakka vie euroja, ja kenties urakan keskeneräisyyden vuoksi jotain tuloja jää myös saamatta kun asiakkaat kyllästyvät keskeneräisiin ja temppuileviin käyttöjärjestelmiin. Onneksi tämä investointi ei ole enää pitkäaikainen urakka. Kunhan investointi saadaan maaliin, sen pitäisi alkaa näkyä myös Nordean tuloksessa.

Myös Nordean YT-neuvotteluista olisi hyvä sanoa jotain. Nordeallahan on käynnissä tällä hetkellä YT:t, joissa olisi tarkoitus vähentää 54 työpaikkaa. Vaikka vastaavat uutiset ovatkin yleensä melko ikäviä, niin valitettava fakta on miten tulevaisuudessa pankkisektori ei työllistä ihmisiä kuten ennen. Nordean henkilöstö on viime vuosina ollut kasvamaan päin, kun taas liikevaihto ja tulos ovat pienentyneet.

Pääkonttorin siirto Suomeen pitäisi Nordean mukaan tuoda noin miljardin euron edut. Tästä ilmoituksesta huolimatta osakekurssi ei ole reagoinut ainakaan positiivisesti. Liekö markkinat sitten epäilevät tätä väitettä. Ken tietää. Mielenkiintoista on myös nähdä vaikuttavatko ruotsalaisten protestit mitenkään yhtiöön. Monet länsinaapurin asukkaat uhkasivat lopettaa Nordean tilinsä suivaantuneena muutosta Suomeen.

Tällä hetkellä Nordean päämarkkina-alueella Pohjois-Euroopassa talous osoittaa elpymisen merkkejä. Se olisi myös nannaa Nordealle. Korkojen tulevaisuudesta ei varmaan kukaan osaa sanoa yhtään mitään, mutta korkojen nousu tekisi pankeille hyvää. Toisaalta taas oikein nopea korkojen nousu voi ajaa asuntovelalliset ongelmiin, ja luottotappiot kenties kasvaisivat.


Osingot, osingot ja osingot

Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos on viime vuosina kehunut Nordeaa etenkin osinkosijoittajille. Nordean tavoitteena on maksaa kasvavaa osinkoa, ja nykyinen osinko on ollut kasvava vuodesta 2012 asti. Viime vuosina osinko on noussut senttejä per osake, mutta tarjoten silti muhkean osinkotuoton.

Keväällä 2017 Nordea muisti omistajiaan 0,65 euron osingolla ja ensi keväänä onkin lupa odottaa 0,66 euron osinkoa. Se tarkoittaisi ostohinnallani 6,6 %:n osinkotuottoa. Ja mikäpä sen hienompaa kuin kasvava osinko, eli osinkotuotto ostohintaasi nähden kasvaa vuosi vuodelta.

Tänään tuli myös tajuttua miten lähellä ensi kevään osinkokausi on. Enää ei ole kuin joulukuu, tammikuu ja helmikuu täysiä kuukausia ennen osinkokevään starttaamista. Nordea on vieläpä Helsingin pörssin ensimmäisten joukossa jakamassa osinkojaan. Mielenkiinnolla odotankin noin kolmen kuukauden päästä julkistettavaa tilinpäätöstä, josta myös ensi kevään osinko selviää.

Mikäli osinko on arvelemani 0,66 euroa osakkeelta, tämän päivän osto toi minulle ensi keväälle 66 euroa lisää osinkoja ennen veroja. Se on 5,5 euroa kuukaudessa ja yli euron viikossa. Pienistä puroista se osinkosijoittajan tulo muodostuu.

Nordea oli jo ennen uusimpia kauppojani suurin omistukseni. Luonnollisesti se omistus kasvoi nyt entisestään. Nyt Nordeaa on 18,6 % Nordnetin osakesalkustani. Lisäostoja tuskin näen hetkeen, sillä en mielelläni kasvattaisi omistuksia tietoisesti kovin paljoa yli 20 %:n.


Yllä näet vielä minun Nordnetin salkkuni, joka on julki Shareville-palvelussani. Mikäli olet Sharevillessä, voit seurata salkkuani ja saat näin tiedot tekemistäni kaupoista. Kauppojen lisäksi julkaisen linkkejä blogiini kyseisessä palvelussa.

2 kommenttia:

  1. Sampon ja Nordean eri suuntiin menoa selittää aika paljon seuraava asia: Sammon Q3/tuloksesta 62% teki Topdanmark, kun Nordean osuus oli 14%. IF teki puolestaan 17%. No mites tässä näin on pääsyt käymään? Mitä se Nallen pulju on ostellut jokin aika sitten? Sampo teki pakollisen ostotarjouksen Topdanmarkista 7.9.2016, kurssi oli silloin noin 190 DKK. Ostotarjous tuli ajankohtaiseksi, kun Sammon omistus osuus nousi ostotarjousrajan yli yhtiön omien osakkeiden oston myötä. No katsomalla kurssista se on noussut tasolta 150 SEK huippuun 190 SEK ennen ostotarjousta. Omien hankinnan keskihinta voi hyvin olla 165 SEK kurssita katsomalla.

    Nyt kurssi on 265 SEK. P/E on hiukan alle 13 ja EPS on kasvanut 30% viimeisen vuoden. ROE 33%. Minusta Topdanmark on tunnusluvuilla halpa. Miten luonnehtisit Sampoin osto hintaa. Tässähän nyt käynyt niin, että viimeisessä tuloksessa analyytikot on huomanneet Sampon kaivaneen jälleen kultaa. Tuloksessa on keskitytty Nordeaan, mutta se tuleekin ihan muualta. Sampo osti hiljattain osuuden Sqaxopankista ja Netsistä sen raportoitiin aktivoituneen yritysjärjestelyissä. Ovatko seuraavta tarinat valmiina?

    VastaaPoista

Pörssiromahdus sekoittaa pakan täydellisesti - finanssikriisin muistelu, osa II

Kirjoittelin syyskuussa finanssikriisistä ja sen vaikutuksista osinkoihin . Osuin tekstilläni ilmeisesti kultasuoneen, sillä se keräsi huoma...