tiistai 19. joulukuuta 2017

Ensi vuodesta alkaen astun Legon päälle - case Superrahasto Tanska

Jälleen kerran tanskalaiset kiusaavat meitä suomalaisia. Ensiksi tuli lätkän MM-kisoissa vuonna 2010 juuteilta turpaan 1-4 ja heti perään 2018 tapahtuu taas. Juuri kun tuon nöyryyttävän lätkätappion jälkeen Lego-palikan kuva oli jalkapohjastani alkanut kadota, ilmestynee samaisen palikan muodot jälleen ensi vuonna kantapäähäni uudestaan.

Lego-palikan päälle astuminenhan on tunnetusti yksi maailman kivuliaimmista kokemuksista. Miten voikaan pieni palikka sattua jalan alla niin julmetusti? Tanskalainen leluvalmistajan "epäviralliseen brändiin" kuuluu vahvasti Lego-palikasta aiheutuvalla kivulla vitsailu. Netissäkin on varmasti satoja erilaisia meemejä liittyen palikoiden aiheuttamaan kipuun.

Tällä hassuttelevalla introlla koitan selittää teille miten otsikkoni liittyy Superrahasto Tanskaan. Tuosta Superrahastosta tuli meille piensijoittajille vähän ikäviä uutisia tänään. Tai noh, Ruotsissahan tuo julkaistiin Nordnetin toimesta jo eilen ja Härmään tieto tuli päivän viiveellä. Mutta eipä takerruta pikkujuttuihin.





Tanskalainen typeryys osui myös Superrahastoihin

Lyhyesti sanottuna tanskalainen osinkoverotuskäytäntö poikkeaa selvästi muista Pohjoismaista. Asiahan on melko tuore, sillä se tuli käyttöön vasta pari vuotta sitten. Siinä tanskalaisista osingoista menee hiukan enemmän veroja kuin esimerkiksi suomalaisista tai ruotsalaisista. Tuota ylijäämää voi anoa Tanskan paikalliselta verottajalta takaisin, mutta se vaatii ainakin piensijoittajalta omaa työtä sekä vähintään 2,2 euroa postikustannuksia. Kenties osakevälittäjä haluaa todistuksistaan myös jotain.

Tämä typerä osinkoverotus koskee myös rahastoja ja siksi Superrahasto Tanska on myös yksi kärsijöistä. Aiemmin Nordnet on silkkaa hyvyyttään maksanut omasta pussista Superrahastoon sijoittaneiden verot. Nyt parin vuoden jälkeen asiaan on tulossa valitettavasti muutos. Koska Nordnet ei löytänyt Tanskan veroviranomaisten kanssa yhteistä säveltä, ei jatkossa Nordnet aio enää pumpata "omaa rahaa" Superrahastoon korvaamaan ylimääräisten verojen osuutta.

Meikäläistä tämä harmittaa vähintään yhtä paljon kuin Legon päälle tallominen. Vain reilu vuosi sitten pääsin vauhtiin oman "kuukausisäästöni" kanssa Superrahastoissa. Nykyisellä tyylilläni ostan nykyään joka toinen viikko 25 eurolla sekä Ruotsin että Tanskan Superrahastoja. Meikäläinenhän on ihan tietoisesti jättänyt sijoittamatta kokonaan suoraan Tanskaan. Esimerkiksi diabeteslääkevalmistaja Novo Nordisk olisi varmaan salkkuuni joskus päätynyt, mutta tietoisesti päätin sijoittaa ne samat rahat Superrahasto Tanskaan. Siinä osingot kiertävät "verovapaasti" takaisin rahaston arvoon ja säästän näin rahaa. Novo Nordisk on kuitenkin Tanskan Superrahaston suurin osuus noin 15 %:n siivulla.

Tämä kaikki tulee Suomen Nordnetille hieman ikävään saumaan. Viime aikoina kilpailijat ovat suhanneet ohi oikealta ja vasemmalta ja mm. Nordnetin kampanjat ja tietoturvat ovat saaneet (toki ihan aiheellista) suurta kritiikkiä. Jo ennen tätä Superrahasto Tanskan tapausta monet uhosivat siirtävänsä salkkunsa muiden kilpailijoiden huomaan, eikä tämä Tanskan Superin "heikkeneminen" varmasti Nordnetin pisteitä paljoa piensijoittajien silmissä nosta. Piensijoittajan on kuitenkin hyvä muistaa, ettei tällä kertaa ongelma johdu Nordnetistä, vaan Tanskan verotuskäytännöistä. Joku heittikin Sharevillessä ihan asiallisen kommentin, missä kiitti Nordnetiä menneistä maksuista. Olen samaa mieltä. Kiitos Nordnetille siitä, että maksoivat meille piensijoittajille jotain mitä pakko ei olisi missään nimessä ollut. Ja ehkä tässä hieman lohduttaa myös se, että sama ongelma on myös ruotsalaisilla piensijoittajakollegoilla. Yleensähän Ruotsissa piensijoittajan arki on paljon helpompaa kuin tämän härmäläisellä serkullaan.


Miten vaikuttaa minun salkkuuni?

Mitä sitten tulevaisuudessa? En tiedä. Monet uhoavat myyvänsä osuutensa Superrahasto Tanskasta. En itse nyt varmaan ainakaan myyntilinjalle lähde heti. Pitäisikö minun vähentää Tanskan Superin osuutta? Kenties. Vedetään nyt kuitenkin tämä loppuvuosi vielä läpi vanhaan malliin ja sulatellaan pari viikkoa tuota uutta tietoa. Aion siis tänäkin perjantaina laittaa normaalit 25e + 25e toimeksiannot Ruotsin ja Tanskan Superrahastoista.

Vaikka kuluja hieman tuleekin, täytynee silti muistaa katsella myös kulujen ulkopuolelle. Superrahasto Tanska on tuottanut minulle noin 6,5 %. Ihan kelpo luku ottaen huomioon että tankkailen tuota jatkuvasti lisää. Jonkun Shareville-lähteen mukaan vuodesta 1994 alkaen Tanska on myös ollut koko maailmaa parempituottoinen sijoituskohde.

Tutkailin myös tätä kirjoittaessa aivan mahtavaa Sijoittaja.fi:n Superrahastojen analyysiä. Siinä hyvänä huomiona miten terveydenhuoltopainotteinen, eli vakaa Tanska on suhteessa esimerkiksi teollisuus- ja rahoituspainotteisiin Suomen ja Ruotsin Superrahastoihin. Esimerkiksi Tanskan Superrahaston kymmenessä suurimmassa yhtiöstä peräti neljä on terveydenhuoltoalalta.

Monet tuntuvat tarttuvan myös tuohon Nordnetin esimerkkilaskelmaan, että 2 %:n osinkotuotolla "uutta ja ylimääräistä" kulua tulisi 0,54 %. Tästä luvusta 0,54 % tunnutaan pauhaavan kaikkialla, vaikka se on vain eräänlainen esimerkkiluku. Mitä enemmän osinkoa Superrahasto Tanska tarjoaa, sitä enemmän kuluja siitä tulee. Onneksi tanskalaiset yhtiöt ovat selvästi nuukempia maksamaan osinkoa kuin esimerkiksi suomalaiset yhtiöt.

Hyvä on kuitenkin muistaa, että nyt "kuluttomassa Superrahastossa" on peräti kaksi eri kulua. Valuutanvaihtoa menee aina 0,25 % oston yhteydessä. Sitä on mennyt jo aiemmin ja menee luonnollisesti myös jatkossakin. Lisäksi jotain menee nyt tuohon uuteen käytäntöön. Käytän termiä "jotain", koska kuten edellisessä kappaleessa totesin, varmaa lukemaa ei voi vielä ennakoida. Älkääkä tehkö kuten minä, että hätäpäissänne laskette 0,25 % + 0,54 % = 0,79 %. Se on nimittäin ihan väärä tapa laskea. Tuo valuutanvaihto 0,25 % menee onneksi vain kerran, joko myydessä tai ostaessa. Sitten taas tuo uusi kulu menee vuosittain. Että kuluttomasta rahastosta on enää vaikea puhua. Tosin kyllähän tuo silti mielestäni yhä ihan halpa vaihtoehto on, eli en tuota huijaamiseksi vielä laskisi.

Näillä ajatuksilla siis mennään kohti ensi vuotta. Hieman siis kaivellaan pieniä kuoppia piensijoittajan kapealle polulle matkalla taloudelliseen riippumattomuuteen. Noista kuopista on mielestäni turha silti masentua täysin. Kuitenkaan asiaa ei mielestäni kannata ohittaa ihan vain olkapäitä kohauttamalla. Joudun itsekin hieman miettimään joudunko kenties muuttamaan sijoitussuunnitelmaani jotenkin jatkossa.

Miten sinä reagoit tähän muutokseen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

2018 Q2 - Takaisin lähtöruutuun

Jo vain. Ei uskoisi että toinen kvartaali on jo taputeltu läpi. Sehän tarkoittaa sitä, että vuosi 2018 on ylittänyt jo puolivälinsä! Kyllä s...